Kuulumisia

Hiljaiseloa ollaan vietetty, ihan perussettiä. Tänään fiilikset vähän huonot....lähdetään tunnin päästä käymään Kivuttomalla näytillä. Syy:

Turre oli toissailtana Pasin kanssa metsässä hypännyt jonkun puun, tms. yli, ja ulahtanut alas tullessa. Pasi oli heti tutkinut koiran, eikä missään jälkiä, ei aristusta. Eilen lenkille lähtiessä hyppäsi huonosti takakonttiin, vähän ravisti oikeaa takasta. Lenkillä ei mitään, ei onnu, ravaa/laukkaa. Minäkin tutkin ja palpoin kintut varpaista lonkkiin, ei arista mistään. Tänään lenkiltä tullessa ei sitten suostunut hyppäämään takakonttiin ollenkaan. Ja ehkä vähän tavallista vaisumpi on muutenkin.


Luulen (toivon!), että kinttu on vaan revähtänyt/venähtänyt, ja korjaantuu ajan kanssa, mutta ihan oman mielenterveyden kannalta käydään kopeloituttamassa asiantuntijalla.

edit klo 15.37..
nyt on mieli paljon rauhallisempi :) Martina juoksutti ensin Turrea pihalla, sit kopeloi jokaikisen varpaan ja siitä ylöspäin, selän nikama nikamalta...missään ei tunnu turvotusta, eikä koira aristanut mistään. Oli samoilla linjoilla mun kanssa, että lienee venäyttänyt jonkun kohdan. Vähän rauhaisampaa menoa nyt, ja jos ei rupee korjaantumaan, mietitään sit uusiksi.

Hakumetsässä

Tämä kesä meni hakuhommien(-kin, kuten kaiken muunkin "järjellisen" tekemisen) suhteen ihan puihin, kun ei alusta alkaen päästy treeneihin mukaan. Jäi sitten väliin koko homma.

Eilen ex tempore lähdettiin Hannan ja Jatsin, sekä Sonjan ja Essin kanssa kokeilemaan, vieläkö muistissa on mitään. Ajelimme Sipriin, lammen vastapäätä tien oikealle puolelle. Keskilinjana toimi vanhan metsäautotien pohja, joka muuttui tuonnempana poluksi. Vasemmalla oli paikoin hyvin tiheää kuusikkoa, välissä tien ylitys, ja oikealla mäntykangasta, samoin tienylitys. Tuulta ei lainkaan.

Turre otettiin töihin ensimmäisenä, ettei poikarukalla ainakaan Essin hajut sotkisi työskentelyä :) Oikealle etukulmaan ukko, joka sitten siirtyi kolmanneksi ukoksi eteenpäin, ja vasemmalle tiheikköön keskivaiheille. Ensimmäiselle ukolle lähetys vähän tökki. Ensin karkasi takaisin keskilinjalle; tuli käskystä takaisin. Menin muutaman metrin metsään päin lähettämään, ja nyt onnistui. Kauniisti teki töitä laajassa kaaressa, kunnes sai hajun ukosta. Ja sitten kävi niinkuin olin arvelutkin: "Höh? Ei tää ole Ukko, täähän on HANNA!" Vähän aikaa koira ihmetteli, että missäs se ukko sitten on, kunnes hyväksyi, että kai Hanna sitten oli se etsittävä ukko, ja alkoi haukkua :)

Toiselle ukolle vasemmalle lähetys ok, mutta teki jostain syystä tyhjän piston, vaikka oli käynyt Sonjan luona pyörähtämässä....Toisella lähetyksellä ilmaisi ukon. Kolmas ukko meni ok.

Ongelmana eilen oli (kuten joskus aiemminkin) se, että Turre lopettaa ilmaisun liian aikaisin, kun minä tulen paikalle, ilman lupaa. Sitäpä vahvistamaan siis.

Kokonaisuudessaan olin todella tyytyväinen, kun ottaa huomioon, ettei koko kesänä ole tehty mitään. Tämä oli muistini mukaan ainoa kolmen ukon harjoitus. Eikähän takana ole kuin yhden (toissa-)kesän harjoittelu. Koira pysyy hallinnassa metsässä hyvin...alueelle tullessa vauhtia on liian kanssa, menee kuin höyryjuna, mutta kun päästään metsään töihin, loppuu se kauhea hösellys. Keskilinjalle paluu ukoilta tapahtuu rauhallisesti.

Turre ihastui Essiin aivan totaalisesti, tunne oli tosin molemminpuolinen <3 Jatsi-rukka jäi taas täysin statistin rooliin, kun Casanova esitti lemmentanssejaan ihanaiselle... ;)