Motivointikokemuksia...onnistuneita sellaisia :)

27.08.2008 - 16:02

Kävimme just kahdestaan Turren kanssa kentällä. Kontakti oli, no, ei nyt niin huonoa, mutta ei mitään huippuakaan. En vaan saanut taas(kaan) kovin kummosesti koiraa syttymään tekemiselle. Palkkana narupallo/namit. Yritin olla itse hyperaktiivinen ja hihkuva, mutta hitto, että se vie voimat.. :) Että jos ei koira väsy, niin ainakin ohjaaja on ihan puhki tuommosen jälkeen. Parhaiten sujui (kuten aina) hypyt. Niissä ollaan sentään edistyttykin, ongelmahan on ollut se, että pelkässä hypyssä Turre ei ole hypännyt pelkällä käskyllä, vaan on tarvinnut käsiavun (noutohypyssä on kuitenkin mennyt pelkällä käskyllä). Nyt päästiin jo siihen, että meni pelkällä käskyllä.

Seuraamisessa edelleen sama vanha ongelma. Katsoo minuun perusasennossa, kontakti pysyy vielä, kun sanon "seuraa" ja pysyn paikallani. Liikkeellelähtö laskee välittömästi koiran katseen alas. Tuota tahkoamme varmaan vielä seuraavalla vuosikymmenellä....................

Kotiin tultua menin hakemaan pyykit ja Turre sattui löytämään poikien tennispallon ruohikosta ja alkoi leikkiä sillä. Sattumalta rupesimme yhdessä sen kanssa leikkimään, hiiviskelin sen ympärillä, ollen välillä aivan paikoillaan ja sitten tehden pieniä liikahduksia, koira takapuoli pystyssä. Kun käännyin selkä Turreen päin ja olin välinpitämätön, tuli Turre aivan jalkoihini pallon kanssa, että "ota ota, yritä!" Otin pallon ja Turre yritti sitä tietenkin saada takaisin. Siihen syssyyn käsky "seuraa" ja kas kun kontakti oli kohdallaan!!! Palkaksi pallo lentoon ja koira vauhdilla perään. Sama uudelleen. Parin toiston jälkeen (käännyin aina pois päin) Turre tuli aivan tarjoamaan palloa mulle, "uudestaan, uudestaan!"

En tiedä teinkö oikein vai väärin vai mitä, mutta hyvä mieli jäi. Josko tuota kehittelemällä saisin koiraa innostumaan tekemiseen.

Hakutreenit 25.8.08

27.08.2008 - 14:15

Viime viikon hakutreenit jäivät väliin työesteiden takia, joten kaksi viikkoa oli väliä. Se kyllä näkyi.

Turrelle kolme maalimiestä: ensimmäinen oikeaan etukulmaan, tyhjä pisto vasemmalle, toinen oikealle umppariin ja kolmas vasemmalle takakulmaan. Tuuli oikealta.

Ensimmäinen löytyi hyvin, mutta ilmaisu huono. Haukku innoton, haukahteli aina silloin tällöin ja väliin katseli maisemia. Tyhjä pisto hyvä, sitten oikealta umppariukko, jonne lähetys yliheittona (ekan kerran). Lähtö meni hyvin, mutta Turre jäi kuitenkin muutaman metrin päähän ihmettelemään, että mikäs tää oli, ja tarvitsi apuja, että jatkoi ukolle. Haukku taas huonoa. Kolmannelle ukolle lähetys tökki, idea katosi täysin. Lähti muutaman metrin ja jäi ihmettelemään, että mitäs nyt. Selvästi näki, että koira tiesi, että jotain tässä nyt piti tehdä, mutta mitä. Menimme sitten yhdessä kohti takarajaa, ja kun pääsi lopulta tuulen alle, sai hajun ja löysi ukon.
Kun tuo viimeinen ukko oli niin hankala, otimme vielä yhden oikealle. Se meni hyvin, ja ilmaisu alkoi olla sitä, mitä sen pitääkin.

Hallittavuus aika hyvä keskilinjalla, ja palaaminen maalimieheltä keskilinjalle vapaana sujui melko jees.

Muillakin oli (onneksi...vahingonilo paras ilo :) monenlaisia kummallisuuksia ja hankaluuksia, joten totesimme yhdessä tuumin, että ei vielä ihan ammattilaisia olla, ja pitää vielä vähän treenata, joten jatkamme ensi maanantaina ;)

Tottistuokio Rantakylässä 20.8.08

27.08.2008 - 14:10

Marin kanssa piipahdimme Rantakylässä taas hieman treenailemassa. Turren kanssa kontakti aika hyvä, seuraamispaikkaa haettiin siten, että heti lähdöstä otin askeleen oikealle. Aika jees. Paikkamakuussa pidin jonkin aikaa, vaikeutimme siten, että Mari kierteli Turren ympärillä häiriönä, muistaakseni ei edes tainnut vaihtaa lonkkaa, seurasi jkv katseella Maria kyllä.

Mutta huipennuksena jotain upeaa, joka toisaalta taas osoitti miun riittämättömyyden... :( Mari leikki hetken Turren kanssa, ja kun Mari on hiukan paljon minua eläväisempi ihminen, koira oli aivan eri vireessä, kuin minun kanssani. Pienen leikkituokion jatkoksi Mari otti Turren sivulle ja seuruutti. Koira oli aivan huippukontaktissa ja intona!!! Se oli kaunista katsottavaa!

Tottista Linnunlahdella 13.8.08

16.08.2008 - 17:59

Keskiviikkona ajelimme taas kentälle, viime aikaisten onnistumisten (tai ainakin ollaan vältetty täydelliset flopit...) kannustamana.

Muutama seuraamispätkä; ok.
Hyppy; jees.
Noutohyppy; jees
A-este; jees
Estenouto: meni hyvin yli, nouti kapulan, mutta tuli esteen kiertäen takaisin... ;)

Tottista Linnunlahdella

12.08.2008 - 08:17

Eilen ajelimme Turren kanssa pitkästä aikaa koulutuskentälle...vähän kyllä epäröivin mielin, kun tänä kesänä ei oikein ole mennyt putkeen siellä(kään) treenit. Kas kummaa, kun ajettiin parkkiin, soitti Hanna ja puhelun päätteeksi päätti tulla meitä tapaamaan ja katsomaan perään.
Kovin pitkään ei treenailtu. Otettiin:
* hyppyä. tarvitsee vielä käsiavun, jota alan häivyttämään pois, muuten jees.
* noutoa. tulee vinoon eteen, siihen nyt huomio.
* seuraamista. aika jees.

Lopuksi hyppyytettiin Turrea vielä pari kertaa metrisen esteen yli, ja menihän se, ekaa kertaa elämässään. Sitten kaartoikin taas pari autollista ukkoja suojelutreeneihin kentälle, joten alta piti lähteä pois. Hanna meni takaisin kouluun ja me Onttolaan lenkille. Onttolassa saimme vielä laukausvarmuutta, sotapojat paukuttelivat urakalla, ensin jollain, joka laukoo yksittäisiä laukauksia, ja sitten lisäksi jollain sarjatuliaseella (kun en asiasta mitään ymmärrä, en ala arpoa yhtään, mitä pyssyjä lie olleet..). Eipä tuo kauheasti hetkauttanut, pikkusen katteli laukausten suuntaan, kun ihan kohdalla oltiin.

Hakutreenit 11.8.08

11.08.2008 - 21:26

Hakukesä alkaa lähestyä loppuaan, elokuu on enää treenejä :( Mutta nautitaan nyt nämä jäljellä olevat täysillä. Eilen siis taas Jaamankankaalle metsään. Vettä tuli, tuuli melko heikkoa ja taisi vähän vaihdella. Alueena mäntykangas, kuten aina.

Turrelle kolme ukkoa. Ensimmäinen umppariin oikeaan etukulmaan, toinen vasempaan takakulmaan ja kolmas oikeaan takakulmaan. Ensimmäinen ukko löytyi hienosti. Keskilinjalle palatessa manasin koiran höyryämistä taas: meidän niin rauhallinen ruffe menee nelivetona, kiirekiirekiire, eikä kuuntele mitään, hyvä kun saa hihnasta pidettyä.

Sitten tyhjä pisto vasempaan etunurkkaan, hienosti teki ja palasi. Vasemman takanurkan maalimiehelle lähetys kangerteli: Turre oli sitä mieltä, että johan tuo ukko (=Arja) löytyi, ja kaartoi aina lähetyksestä Arjan luo takaisin keskilinjalle. Menimme sitten yhdessä vähän matkaa ja sitten irtosi hyvin etsimään. Liekö tuossa kyse siitä, että ollaan otettu nyt lähinnä ilmaisutreeniä, ja melko lyhyitä pistoja näköhavainnoilla, ja tarvitsee nyt muistuttelua, että ukkoja on metsässä, kaukanakin, ja ne pitää itse etsiä. Kolmannelle ukolle myös hieman lähtöapuja ja hyvin etsi.

Niin. Sen ekalta ukolta keskilinjalle paluun jälkeen kokeilin vapaana vierellä keskilinjalle paluuta: EI MITÄÄN ONGELMAA! Turre tulee vierellä, hienosti, rauhallisesti, kauniisti. Hihna jotenkin provosoi kiskomaan ja kiirehtimään. Eli ilmaan hihnaa jatkoimme, niin metsässä kuin keskilinjalla, ja koira on todella paremmin hallinnassa niin.

Ilmaisut tänään hyvät. Etsi hyvin, kunhan älysi mitä tehdä.

Tottista Rantakylässä

07.08.2008 - 16:21

Kun tätä "uutta elämää" nyt vietetään, niin lähdimme Marin ja Wallun kanssa treenaamaan tottista Rantakylän (jonkun) koulun kentälle.

Turren kanssa alkuun ihan vaan kontaktia ja heti perään seuraamisharkkoja...hitsi, hyvin sujui! Ja kun olen valittanut, että Turre edistää: Mari kun komensi minua kävelemään normitahdilla (kävelin kuulemma ihan miten sattuu, väliin harppoen, väliin miten vain), ja opin olemaan ennakoimatta koiran liikkeitä ja sitä kautta olemaan itse rennompi liikkeissäni, ei koirakaan enää niin edistänyt! Otimme seuraamispätkiä hihnan kanssa (ohjaamatta hihnalla yhtään, pidin aivan hihnan päästä kiinni), vapaana, käännöksiä suuntaan ja toiseen. Kontakti pysyi ja koira seurasi hienosti. Ihanaa!

Muutaman noudon otimme myös. Turre tuo kapulan, se sujuu nyt, mutta ulkopuoliset silmät näkivät sellaista, mitä en itse ollut huomannut. Turre tyrkkää kapulaa tassuilla ja ottaa vasta sitten suuhun. Sitä pitää nyt ryhtyä treenaamaan pois.

PK-maratooni Marin ja Wallun kanssa

07.08.2008 - 09:52

Ja eilen sitten lähdimme iltapäivällä Marin ja Wallun kanssa metsään. Kipeähän minä olen (sillä tavalla kun minä nyt koskaan kipeä olen..sitäpaitsi metsässä olo korjaantui!!!), mutta pakkohan tuo eläin oli ulkoiluttaa.

TOTTISosuus suoritettiin jo kotona, esittelimme Marille ja Wallulle "taitojamme".

Ajelimme Sipriin ja ihan ensiksi teimme Wallulle jäljen vanhenemaan. Siis MINÄ tein jäljen. Sitten lähdimme lenkille, koirat olivatkin jo ihmeissään, kun autoon joutuivat aluksi jäämään. Vauhtia riitti, Turren ja Wallun meno on hauskaa katsottavaa! Turre ikäänkuin käy ärsyttämässä Wallua, että lällällää, etpäs saa kiinni! Ja Wallu ottaa haasteen vastaan ja sitten mennään! Turre juoksee edellä, Wallu perässä.

Kuikkalammen rannalla oli VEPE-osio. Turre yllättäen oli urheampi tällä kertaa, haki hukkuvan kepin monta kertaa (se ui taas hieman!!!), Wallu keskittyi lähinnä kannustushuutoon. Kyllä Wallukin kuitenkin karvansa kasteli.

Ja matka jatkui. Lammen rannalta oli joku ehtinyt jo meille kypsymässä olleet lakat kerätä, ruoja. Silmät kovina etsimme sitten Marille sopivia jälkikeppiaineksia, menestyksellä. Sekametsäosuudella osuimme mansikkapaikkaan, aivan hurjasti metsämansikoita, ja niin isoja ja makeita!! Niitä pysähdyimme poimimaan ja syömään, Turre meidän naisten kanssa. Wallu ei ymmärtänyt yhtään, miksi taas piti pysähtyä, ja meinasi ihan hermonsa menettää. Toki tarjosimme herkkua Wallullekin, mutta ilme kertoi kaiken: " Hyi helvetti, mitä myrkkyä yritätte syöttää!"

Mäntykankaalle takaisin päästyä katosi toinen kaksijalkainen metsään ja Turren piti polonen etsiä ja pelastaa. Julmetulla vauhdilla se lähtikin Maria hakemaan, ja löysi! Siinä siis HAKU-osuus.

Autolle palattua Turre joutui paitsioon ja Wallu laitettiin töihin jälkeä ajamaan. Lenkin aikana oli samoille apajille tuppautunut marjastajia, jotka hieman häiritsivät jälkikoiran työskentelyä. Kolme keppiä kuitenkin nousi!

Esineruutu jäi tekemättä, kun mukaan ei osunut sopivia esineitä. Kännykkää/avaimia ei uskalla vielä riskeerata tässä vaiheessa..

2,5 tuntia meni, ja hiton mukavaa oli! Aika meni kuin iltamissa.

Tottistelua kotosalla

07.08.2008 - 09:43

Leirin anteja ollaan sovellettu EDELLEEN käytäntöön...en siis ole VIELÄKÄÄN viskannut kirvestä järveen, vaikka leiristä on jo melkein viikko :)

Päivittäin otamme pieniä tottistuokioita:
- kontaktiharjoituksia seuraamisella ja ilman (seuratessa edistää! muuten aika hyvä.) keittiön kaapin ovi on kiiltäväpintainen, siitä näkee hyvin,mihin koira katsoo ilman, että tarvitsee omaa päätä kääntää.

- noutoa; hyvin sujuu. ostin lopulta oikean noutokapulan.

-sivulletuloa ilman kiertoa; vaiheessa, mutta etenee. perusasento parempi näin, ainakin sen miten itse sen näen. kunhan joku ulkopuolinen on katsomassa, antakoon tuomionsa.

Lenkillä olen ottanut esineen mukaan ja haettanut sen metsästä. En nyt muista, joko kirjoitin aiemmin, mutta tulkoon toistettua jos kirjoitin. Tässä eräänä päivänä olimme Siprissä lenkillä, otin kaksi esineen hakua. Eka meni jotenkuten, toinen ihan nappiin. Ensimmäinen ajatus oli, että JIHUU, nyt tää alkaa sujua, eikun lisää!!! MUTTA sitten tajusin, että tähän on hyvä lopettaa! Uskokaa tai älkää, älysin lopettaa ajoissa!!

Hakutreenit 4.8.08

07.08.2008 - 09:36

Maanantaina taas hakuilemassa oman, tutun ryhmän kanssa. Turrella oli ihan hillitön into metsään, ihan kuin ei viikkokausiin olisi muka päässyt tekemään mitään...

Kolme ukkoa, ensimmäinen (vai oliko se toinen..vai mikä se oli) vasempaan etukulmaan, toinen oikealle keskelle jotakuinkin ja kolmas melko takakulmaan vasemmalle umpipiiloon (kevythäkki + maastoverkko). Kaksi ekaa meni ok, haukkui melko hyvin. Jatkoimme leirillä aloitettua "siedättämistä" sille, että minä tulen paikalle, mutta silti pysytään maalimiehen luona ja haukutaan. Minä olin passiivinen, maalimies palkkasi hyvästä sarjasta. Viimeinen ukko (Arja) oli siis umpparissa. Turre sai hyvin hajun, juoksi piilolle, mutta mitään ei sitten alkanut kuulua, ja ihmettelin, että mikä nyt. Lopulta alkoi haukkua hyvin. Arja kertoi, että Turre meni ensin piilon taakse ja unohtui sinne, ennen kuin tajusi siirtyä häkin suuaukolle ja muisti, mitä tehdään. Mutta alkoi haukkua ilman käskysanaa tai välipalkkaa, eikä Arja antanut mitään apuja. Häkki oli siis kokonaan maastoverkon peitossa, ei aukkoja. Aika hienosti, meidän eka umpipiilo :)

Nyt taas aletaan ottaa enemmän etsimistä mukaan hommaan tuon ilmaisun vahvennuttua tuon verran jo.

Leirillä kuultua, nähtyä ja koettua...

03.08.2008 - 19:14

Jokohan olisi sen verran pää selkeytynyt, että saisi jotain järellistä ylös.Enää huominen ja sitten pitäisi mennä töihin, motivaatio on todellakin pakkasen puolella. Mutta kai se on työpaikalle raahauduttava, voi palkanmaksu loppua, jos hyvin kauan omin luvin lomailee.

Mutta mutta. Leirillä me keskityimme hakuun, se kun on meidän lajimme tänä kesänä ollut. Tottis/tokohan on ollut pannassa koko kesän, kun mulla meni maku aivan täysin siitä, enkä osannut a) motivoida koiraa, b) vaatia koiralta ja c) edetä mihinkään päin missään. Sitä pitkin hampain aloitimme uudelleen Vaalassa ja kyllä se uusi into löytyi, saa nähdä, miten pitkälle se sitten kantaa...kanssasisaret ovat kyllä uhanneet potkia eteenpäin, jos alan vänkyillä. Mutta alla hieman lajeittain. Pönttöpää en älynnyt laittaa tekemisiä muistiin päivittäin, eli muistelun pohjalta tulee.

HAKU.

La-Ma kouluttajana oli Riitta Pääkkö, loppuviikon Miimi. Turrelle (ja monelle muulle) tehtiin ensin tuuliharjoitus, jotta nähdään vähän, miten koira työskentelee. Hyvin pian päädyimme keskittymään ilmaisun (=haukku) vahvistamiseen, sehän vaihtui meille ilmaisutavaksi juuri leirille alla, yksi haukkuilmaisutreeni oli ennen leiriä. Viikon kuluessa pääsimmekin hyvin eteenpäin, välipalkkaa ei enää (yleensä) tarvitse, haukku on kaunista ja hyviä sarjoja tulee. Loppuviikosta aloimme siedättää Turrea sille, että minä tulen ja silti pitää haukkua. Jonkun kerran lopetti haukun ja meinasi karata maalimieheltä minulle, kun lähestyin. Viimeisimmät harjoitukset teimme niin, että minä tulin maalimiehelle, täysin passiivisena, kiersin koiran ja maalimiehen ja palasin keskilinjalle, ja maalimies toi koiran tullessaan. Ja siten, että VAIN maalimies palkkasi.

TOTTIS.
Tottis on kummitellut kaameana peikkona alitajunnassa, kun mulle tuli totaalinen tenkkapoo, miten jatkaa. Mutta Isonikkilän Merjan ja Kerkän Jorman suosiollisella avustuksella pääsimme taas tekemisen makuun. Työn alla on nyt kontakti (ei Elina, ei, onneen EI OLE oikotietä). Sen myötä saamme (toivottavasti) seuraamisen kuntoon (tai paremmalle tolalle). Jäävissä liikkeissähän ei yleensä ongelmaa olekaan. Klikkerin otimme avuksi kontaktiharjoituksiin ja se kulkeekin jo taskussa automaattisesti mukana näköjään :) Sivulletuloa yritän nyt opettaa suoraan sivulle tulemalla, ei kiertämällä.

ESINERUUTU.
Esineruudussa meidän ongelmamme on ollut tuominen. Turre kyllä lähtee innolla etsimään ja etsii esineen, ei siinä mitään, mutta tuo ei, vaan heittelee ja puistelee esinettä. Sitä alettiin nyt työstämään alusta alkaen. Koira istumaan, esine nenän eteen ja ohjaaja vastapäätä. "TUO"!

********EN JAKSA NYT JATKAA; SITÄPAITSI PUHUN MARIN KANSSA PUHELIMESSA; JATKAN JOSKUS TOISEN KERRAN ;D **********************

Onko leirinjälkeistä elämää...

01.08.2008 - 21:45

Kotiuduimme muutama tunti sitten Vaalasta Australianpaimenkoirat ry:n kesäleiriltä. Viikko vierähti siivillä, kotona on väsynyt koira ja ainakin yhtä väsynyt emäntä. Sekä fyysisesti että eritoten psyykkisesti. Takki on nyt niin tyhjä, etten jaksa enempää vielä kirjoitella, yritän viikonlopun aikana saada aikaan tyhjentävän (?!?!) selonteon leiristä, mutta lyhyesti:

- treenasimme paljon hakua, yhden lepopäivän pidimme välissä. lähinnä keskityimme ilmaisun vahvistamiseen.
- osallistuimme möllimöllimölli-agikisoihin :) meidän kokemuksen huomioon ottaen, meni oikein hyvin! miljoona virhettä, mutta suurin osa aidoista ylitettiin, ja putket meni suuremmalti houkuttelematta läpi, eikä aika huono ollut (siis meille). ja palkintokin saatiin :)
- tottikseen saimme hurjan paljon ajattelemisen aihetta ja uutta asennetta.
- oli ilo huomata, miten hyvin käyttäytyvä eläin mulla on. suhtautuu kauniisti niin 4- kuin 2-jalkaisiin uusiin tuttavuuksiin, ei räyhää eikä ryöhyä, eikä ole koko ajan äänessä. osaa rauhoittua vieraassa paikassa ja isossa porukassa. ei reagoi ukkoseen, ei hörhöile pimeässä.

Mutta kyllä se ymmärtää kauniiden naisten päälle ;)

Kotimatkalla oli kaksi hyvin hiljaista koiraa takakontissa (Jatsi ja Turre). Kotiin tultua moikkasi kissan, söi ja nyt on erittäin huomaamaton...nukkuu portaiden alla.