PK-maratooni Marin ja Wallun kanssa

07.08.2008 - 09:52

Ja eilen sitten lähdimme iltapäivällä Marin ja Wallun kanssa metsään. Kipeähän minä olen (sillä tavalla kun minä nyt koskaan kipeä olen..sitäpaitsi metsässä olo korjaantui!!!), mutta pakkohan tuo eläin oli ulkoiluttaa.

TOTTISosuus suoritettiin jo kotona, esittelimme Marille ja Wallulle "taitojamme".

Ajelimme Sipriin ja ihan ensiksi teimme Wallulle jäljen vanhenemaan. Siis MINÄ tein jäljen. Sitten lähdimme lenkille, koirat olivatkin jo ihmeissään, kun autoon joutuivat aluksi jäämään. Vauhtia riitti, Turren ja Wallun meno on hauskaa katsottavaa! Turre ikäänkuin käy ärsyttämässä Wallua, että lällällää, etpäs saa kiinni! Ja Wallu ottaa haasteen vastaan ja sitten mennään! Turre juoksee edellä, Wallu perässä.

Kuikkalammen rannalla oli VEPE-osio. Turre yllättäen oli urheampi tällä kertaa, haki hukkuvan kepin monta kertaa (se ui taas hieman!!!), Wallu keskittyi lähinnä kannustushuutoon. Kyllä Wallukin kuitenkin karvansa kasteli.

Ja matka jatkui. Lammen rannalta oli joku ehtinyt jo meille kypsymässä olleet lakat kerätä, ruoja. Silmät kovina etsimme sitten Marille sopivia jälkikeppiaineksia, menestyksellä. Sekametsäosuudella osuimme mansikkapaikkaan, aivan hurjasti metsämansikoita, ja niin isoja ja makeita!! Niitä pysähdyimme poimimaan ja syömään, Turre meidän naisten kanssa. Wallu ei ymmärtänyt yhtään, miksi taas piti pysähtyä, ja meinasi ihan hermonsa menettää. Toki tarjosimme herkkua Wallullekin, mutta ilme kertoi kaiken: " Hyi helvetti, mitä myrkkyä yritätte syöttää!"

Mäntykankaalle takaisin päästyä katosi toinen kaksijalkainen metsään ja Turren piti polonen etsiä ja pelastaa. Julmetulla vauhdilla se lähtikin Maria hakemaan, ja löysi! Siinä siis HAKU-osuus.

Autolle palattua Turre joutui paitsioon ja Wallu laitettiin töihin jälkeä ajamaan. Lenkin aikana oli samoille apajille tuppautunut marjastajia, jotka hieman häiritsivät jälkikoiran työskentelyä. Kolme keppiä kuitenkin nousi!

Esineruutu jäi tekemättä, kun mukaan ei osunut sopivia esineitä. Kännykkää/avaimia ei uskalla vielä riskeerata tässä vaiheessa..

2,5 tuntia meni, ja hiton mukavaa oli! Aika meni kuin iltamissa.