Hupatusta

Jatketaan nyt sit tällä linjalla. Eli kaikenlaista taas.

Viime aikoina ollaan herätelty henkiin yhteislenkkejä Wallun (Pyrzillac´s Winniepooh) ja Marin kanssa. Turre ja Walluhan ovat lähimain samanikäisiä, ikäeroa kolme viikkoa, uroksia molemmat. Taukoa tapaamisissa oli useita kuukausia, joten alkuun hieman mietitytti, miten herrat toisiinsa suhtautuvat (en muista, olenkohan tästä jo kirjoittanut - menköön kertauksena, jos olen).

Ensimmäisellä lenkillä, mitähän siitä nyt aikaa on, Wallu muutaman kerran ärähteli Turrelle, mutta kiitos kolinapurkin ja Turren välinpitämättömän suhtautumisen ei nähnyt tarvetta jatkaa. Eilen ei minkäänlaista puhinaa tai pöhinää, pojat juoksenteli keskenään ja leikkivät omia vaanimis-/hiipimisleikkejään. Hupaisaa seurattavaa!

Yritimme mennä Kuikkalammelle, mutta TAAS oli joku vallannut meidän (!) paikan. Siirryttiin sitten suosiolla toiselle puolelle Siprintietä. Viikolla nimittäin laskeuduimme polkua alas lammelle, ja huomasimme notskipaikalla porukkaa. Ja koiria. Me laitoimme koirat kiinni, ja oletimme toistenkin tekevän niin. Eikö mitä. Nainen lähtee tulemaan kolmen irtiolevan koiran kanssa VASTAAN meitä. Mari huusi, että laita koirat kiinni. Nainen siihen vaan, että onko ne poikia vai tyttöjä? Mari: "Laita koirat kiinni!" Nainen: "Onko ne poikia vai tyttöjä?" Mari: "Laita koirat kiinni!" Lopulta nainen uskoi ja lähti autolle etsimään remmejä, H I T A A S T I.....

Niin, eilen siis siirryimme oikealle puolelle tietä. Siellä harhailimme ympäriinsä, kun suut lauloivat siihen malliin, että ei tullut kateltua, minne mennään. Mutta eipä eksytty silti. Lenkin päätteeksi otimme vähän hakutreeniä, ja hienosti meni molemmilla karvaturreilla :)

Palasimme autoille, ja kas kummaa, miun uusi luuri puuttui...koiria ei uskaltanut laittaa etsimään mokomaa, joten otimme vielä esineruudun kaksijalkaisille. Sieltähän se löytyi mättäältä The Cultin tahtiin laulaen. Välitön palkkaus jäi väliin, mutta ajelimme meille ja sitten *tsup*. Mari toimi personal trainerina, kun "laittauduin" baariin, ja hovikuskin ominaisuudessa viskasi allekirjoittaneen kaupunkiin. Yritin houkutella mukaan, mutta ei ruoja innostunut. Toisen kerran sitten.