Siis treenattiin ihan oma-aloitteisesti. Onkohan tää vakavaa...
"Liikkeestä seisomaan jääminen" oli päivän sana. Ensin jäi ikäänkuin puoliksi seisomaan, puoliksi istumaan, ilmeellä "oliks se tää vai...?" Muutaman toiston jälkeen lamppu syttyi miespuolisen treenaajan päässä, ja ONNISTUI. Ja kaiken vaikeintahan tässä hommassa on lopettaa ajoissa, eikä odottaa epäonnistumiseen saakka. Olisin ehkä voinut lopettaa aiemminkin, mutta ei sentään tahkottu siihen epäonnistumiseen saakka, vaan saatiin kaunis, onnistunut liike loppuunkin :)
Jos joskus saataisiin liikkeet siihen kuntoon, että uskaltauduttaisiin vaikka mölli-tokoon....vaikkapa 10-vuotispäivän kunniaksi...kas, kun suorituksenhan pitää olla TÄYDELLINEN, ennenkuin sitä voi julkisesti esittää..... ;)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Älä säikyttele!! Meinasin pudota jakkaralta kun osui silmiin että ootte TAAS treenannu :D
Ja vielä ihan keskenään.
Lähetä kommentti