Kun ei kauemmaksi lenkkeilemään viititty (karmee keli) ja ehditty (töihin pitää joutua), käytiin omassa rantametikössä. Ja ei taideta enää koskaan mennä....Rantatörmät on kivikkoa ja ilmeisesti siellä oli niin teräväreunainen kivi (jos toinen, ja kolmaskin..), että huomasin yhtäkkiä Turren tassun olevan aivan veressä. Ja eikun tutkimaan, mikä vuotaa. Oikean etusen anturassa haava...
Kipinkapin kotiin, suihkun alle ja sen jälkeen taskulampun avulla vahinkoja arvioimaan. Kunnon haava, vuoto onneksi tyrehtyi nopeasti. Putsasin jalan, tursotin Terra-Polya ja siteet päälle ja ympäri. Eläinlääkäriin en edellisesta kerrasta viisastuneena (?...!) vie. Toivottavasti paranee yhtä hyvin, kuin viimeksi.
Mitenkään haava ei koiraa näytä haittaavan, ei onnu, ei mitään. Kauniisti antoi tonkia haavaa ja hoitaa. Hieno koira :)
Voi vihne, miksi ihmeessä tuo aina teloo jalkansa. Ketuttaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Siks kun sillä on niitä neljä kappaletta ja se liikuttaa niitä rivakasti. Väkisin joskus osuu. Toista se on meillä rauhallisilla koirilla. Hee.
Pusuja Turrelle! Hyvin se paranee.
Lähetä kommentti